perjantai 1. maaliskuuta 2013

Hilma af Klint


Tukholman Moderna Museetissa avautui muutama viikko sitten ruotsalaisen taidemaalarin Hilma af Klintin retrospektiivi. 
Kävin katsomassa Wäinö Aaltosen museossa Hilma af Klintin Temppelimaalaukset- näyttelyn vuonna 2000. Näyttely teki minuun suuren vaikutuksen. Viime talvena tein teosanalyysin yhdestä af Klintin maalauksesta, ja koska aihe on nyt ajankohtainen, julkaisen tekstini lyhennettynä täällä blogissa. Olen huomannut että kyseisestä taiteilijasta tiedetään edelleen aika vähän. 




Hilma af Klint (1862-1944)
Temppelimaalausten synty

Hilma af Klint oli taiteilija, jolla oli poikkeuksellisia meedion lahjoja. Hän näki näkyjä ja sai ennakkoaavistuksia tulevasta. Hilmalla oli myös käsillä parantamisen lahja, ja hän osallistui Tukholman spiritistisiin istuntoihin, mutta otti niihin myöhemmin etäisyyttä ja siirtyi enemmän teosofian pariin. Hilma af Klintin okkultistisiin maalauksiin liittyy vahvasti viiden naisen ryhmä, ”De Fem”. Tämä naisryhmä piti yhdessä spiritistisiä istuntoja. Transsin avulla he saivat viestejä tuonpuoleisesta ja tekivät muistiinpanoja saamistaan viesteistä. Yksi näistä ”Guruista”, joilta naiset saivat viestejä, kertoi vuonna 1904, että Hilma af Klintin tulisi tehdä maalauksia astraalitasolla. Maalausten tarkoitus olisi esittää ikuisuutta. Hyvin pian af Klint ymmärsi, että maalauksista tulee hänen elämäntehtävänsä. Tätä oivallusta seurasi syvällinen itsetutkiskelu.

Hilma af Klint luopui siitä, mikä hänelle oli taiteilijana ollut siihen asti tärkeää. Ulkoisen muodon ja värin kuvaamisen tilalle oli tuleva jotain ihan muuta. Taitavasta ja aikansa ihanteita kunnioittavasta maisema- ja muotokuvamaalarista piti kuoriutua perinteisistä käsityksistä vapaa, tehtäväänsä luottava ihminen. Se vaati sisäänpäinkääntyneisyyttä. Hilma af Klint myös harjoitteli automaattista hahmottamista henkien välityksellä.
Vuonna 1907 Hilma af Klint alkoi maalata Temppelimaalauksia. Hän kertoi myöhemmin, että kuvat syntyivät ilman luonnoksia, suurella voimalla. Hänellä ei ollut aavistustakaan siitä, mitä ne esittivät, mutta silti työskentely oli varmaa ja systemaattista. Ateljee, jossa hän maalasi tauluja, oli myös kahden muun taiteilijan käytössä. Molemmat heistä olivat sitä mieltä, että Hilma af Klint teki jotakin hyvin sopimatonta.

Loka-marraskuussa 1907 syntyivät Temppelimaalauksiin kuuluvat maalaukset ”Kymmenen suurinta”. Maalauksissa kuvataan ihmisen neljä ikäkautta: lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus. Maalaukset on tehty siten, että yhtenäistä taustaväriä vasten piirtyy kuvan aihe. Niissä on voimakas värin ja muodon välinen hallittu jännite.
Vuonna 1908 seurasi neljän vuoden tauko temppelimaalauksien tekemiseen. Keväällä 1912 hän jatkoi työtä ja joulukuussa 1915 syntyi maalaus ”Ihmisen siveys”, joka päätti tämän 111 maalausta käsittäneen kokonaisuuden.

Hilma af Klint yritti viimeisinä elinvuosinaan löytää paikkaa maalauksilleen, mutta kohtasi ymmärtämättömyyttä. Hilma af Klint testamenttasi kaikki maalauksensa veljenpojalleen Erik af Klintille, ja testamenttiin oli kirjattu, että työt saisi julkistaa vasta 20 vuotta tädin kuoleman jälkeen. Hilma af Klint oletti, että vasta tuolloin ihmisillä voisi olla edellytyksiä ymmärtää hänen tuotantoaan.

Hilma af Klintin suuri läpimurto tapahtui vuonna 1986 Los Angelesin County Museumissa. The Spiritual in Art- Abstract painting 1890-1985 näyttelyssä Hilma af Klintin ja Wassily Kandinskyn töitä esiteltiin yhdessä, vuoropuhelussa keskenään. Hilma af Klintin ”löytäminen” hämmensi taidemaailmaa. Tämä tuntemattomuudesta noussut nainen oli maalannut täysin abstrakteja maalauksia jo vuonna 1908, vaikka siihen asti oli uskottu Kandinskyn maalanneen ensimmäisen abstraktin maalauksen vuonna 1911. 

Temppelimaalausten ymmärtämiseen ja tulkitsemiseen vaikuttavat suuresti taiteilijan elämänkertatietojen lukeminen ja okkultismi. Itseäni kutkuttaa ajatus tästä naisesta. Hän ei ollut aikanaan taidehistoriallisesti kiinnostava henkilö. Hän ei tullut esiin kuten Rudolf Steinerin ja Wassily Kandinskyn kaltaiset voimakkaat persoonat. Hänen henkilökohtainen elämänsä ei ollut dramaattista, ja Hilma af Klintin asema naishistoriassakaan ei ollut kovin selkeä.

Kun katson ”Nuoruusikää”, sen värejä ja muotoja, näen itseni. Näen siinä myös häivähdyksen abstraktia totuutta aikana, jolloin koko käsitettä ei ollut edes vielä olemassa. Työ vaikuttaa ikuisuuden aikajanalla ja on siksi osittain taidehistorian ulottumattomissa.
Arvostan suuren Hilma af Klintin kaltaisia ihmisiä. Hän oli rohkea, tutki sisintään, luotti intuitioonsa. Hilma af Klint tiesi, että työskennellessään niin avoimessa mielentilassa, hänellä olisi suuri riski sairastua mielisairauteen. Taiteilijan kurinalaisuus yhdistettynä hänen tapaansa sijoittaa nämä syvältä sisimmästä kumpuavat ilmestykset ja äänet itsensä ulkopuolelle suojasivat häntä.
Hilma af Klint ei ymmärtänyt kaikkea tekemäänsä. Vielä nytkään, 69 vuotta hänen kuolemansa jälkeen, teokset eivät ole täysin avautuneet.

Itse näen dualiteetin olevan universaalia ja pohjatonta tietoa, joka sumuverhon tavoin leviää koko planeetan ylle. Se on solutasolla olevaa ikuisuutta ja suvaitsevaisuutta puhtaimmillaan. Meissä kaikissa on tasoja, joiden tutkiminen on tämän elämän tekemistä merkitykselliseksi. Hilma af Klintin ”Nuoruusikä” on osa isoa kokonaisuutta, mutta se seisoo myös omilla jaloillaan.


Hilma af Klint 
Kymmenen suurinta nro 3. Nuoruusikä

Teoksen koko on 328 x 240 cm. Sen on maalannut Hilma af Klint, omien sanojensa mukaan transsissa, hengen välityksellä. Kymmenen suurinta maalausta sisältää nimensä mukaisesti kymmenen maalausta, joiden jokaisen maalaamiseen kului neljä päivää. Hilma af Klint maalasi työt lokakuusta marraskuuhun vuonna 1907. Maalauksissa on käytetty öljymaalia ja temperaa, ja ne on maalattu kankaalle. Maalaukset ovat Hilma af Klint säätiön hallussa.

Sisällön tulkinta

Nuoruusikä nro 3 on täynnä symboliikkaa. Siinä olevat muodot ovat symbolisia kuten väritkin.

Maalauksessa on yhteensä kuusi spiraalia. Spiraali on hyvin vanha symboli, joka edustaa syntymää, kasvua ja tietoisuuden laajentumista. Sillä on oma merkityksensä myös naiseudessa, koska se merkitsee myös kohtua, hedelmällisyyttä ja jatkuvaa muutosta. Spiraali tarkoittaa myös ikiaikaista elämän kiertokulkua.
Simpukka on feminiinisyyden symboli ja myös jälleensyntymää kuvaava. Simpukat voi nähdä myös piilotajunnan symboleina. Luonnon kultaisessa leikkauksessa simpukalla on iso rooli. Sen kierteet näyttävät olevat täydellisessä suhteessa toisiinsa, mutta tarkemmin katsottuna eivät ihan olekaan. Epätäydellisyys tekee niistä mielenkiintoisia.
Kampasimpukan kuoressa on yhteys myös apostoli Jaakobiin, ja keskiajalla se oli pyhiinvaeltajien tunnus. Kampasimpukoiden  vaakasuuntaiset, laajenevat uurteet lähtevät samasta pisteestä ja palaavat samaan pisteeseen. Muutamasta simpukasta on tulossa ulos etanamainen muoto tuntosarvineen. Se kuvaa mielestäni irtaantumista vanhemmista tai auktoriteeteista.

Yksi maalauksen keltaisista munanmuotoisista kuvioista ei näytä simpukalta. Sen keskellä on pieni ympyrä, ja ympyrät laajenevat ulkokehää kohti. Siitä tulee sama mielikuva, kuin jos tiputtaisi veteen pienen kiven, ja renkaat laajenevat sen ympärillä. Vain  pisara meressä, mutta vaikka se onkin pieni, renkaat ympärillä voivat olla suuria.
Maalauksessa esiintyvät ”kaksoismunat” ymmärrän duaaleiksi. Jos yksi on jumalallinen alkeismuoto, siinä piilee kuitenkin duaalisuuden itu. Duaali on ensimmäinen murtuma, joka rikkoo alkuperäisen ykseyden. Duaali edustaa poikkeamista alkutilan täydellisyydestä. Siinä on syntiä, ajallisuutta ja katoavaisuutta. Duaalit muistuttavat luonnollisesta tasapainosta. Jos pyrkii kohti valaistumista, tulee molemmat puolet hyväksyä muutokseen tarvittavina tekijöinä. On mielenkiintoista, että isompien duaalien kummassakin puoliskossa on uudet duaaliparit. Yhden osan sisällä on kaksi osaa. Duaaleita kiertää ave-maria -teksti neljä kertaa.

Maalauksessa toistuu myös munan muoto. Muna on luomisen, elämän ja jälleensyntymän yleismaailmallinen symboli. Symbolisesti muna voidaan kuvata myös elämän pallona, joka on kaiken olevaisen alku. Se sisältää maailmankaikkeuden mysteerion. Munaan sisältyvät kaikki vastakohdat toisiinsa sulautuneina.
Olemme siis syntymän ihmeen äärellä. Silti koen, että Hilma af Klintin kautta meitä halutaan muistuttaa, että meidän tulisi syntyä uudelleen jokaisena päivänä. Nuoruutta kuvaava työ pitää sisällään myös voiman ja kehotuksen synnyttää lisää uutta ympärillemme. Se voi olla konkreettista tai kuvaannollista. Kyse on liikkeessä pysymisestä.
Maalauksen muodot rauhoittavat, vaikka niissä on liikettä ja räiskyntää. Se johtuu varmasti värien hallitusta käytöstä ja valkoisen värin rauhoittavasta vaikutuksesta.

Värien tulkinta

Koska Hilma af Klint oli kiinnostunut teosofiasta, voidaan hänen värienkäyttöään tarkastella sitäkin kautta. Teosofinen käsitys väreistä pohjautuu niiden psykologisiin vaikutuksiin. Värien näkemistä määrää kolme periaatetta: Ajatuksen laatu määrää sen värin, ajatuksen luonne määrää sen muodon ja ajatuksen kirkkaus sen ääriviivan voimakkuuden. Tunteilla on aina epämääräinen, sumea ja ei-esittävä muoto ilman ääriviivaa. Hilma af Klint oli tekemisissä myös Rudolf Steinerin ja antroposofian kanssa. Steiner uskoi, että ihmisen kehitys tapahtui seitsemän vuoden sykleinä, ja jokaisella niistä oli oma värinsä. Steinerin oppiin luultavasti vaikutti teosofisen suuntauksen perustajan, Blavatskyn oppi siitä, miten spektrin seitsemän väriä vastasivat evoluution seitsemää vaihetta. Neljää ensimmäistä vaihetta symbolisoivat punainen, oranssi, keltainen ja vihreä. Niiden olinpaikkana oli aineellinen maailma. Kolme viimeistä väriä sininen, indigo ja violetti esiintyvät jumalallisessa, aineettomassa maailmassa. Seitsemännen värin yläpuolella levittäytyy nirvanaa kuvaava valkoinen, joka on pyhä.

Hilma af Klintin maalaussarja ”Kymmenen suurinta” toteuttaa tätä käsitystä. Maalaukset jakaantuvat neljään ryhmään. Ensimmäinen ryhmä on lapsuus ja sen taustaväri on sininen, toinen on nuoruus ja taustaväri oranssi. Kolmas ryhmä kuvaa keski-ikää ja taustaväri on sini-violetti. Viimeinen ryhmä kuvaa vanhuutta vaaleanpunaisine taustoineen.

Maalauksesta löytyvät spektrin värit. Itse miellän ne myös chakrojen, energiakeskuksien väreiksi.
Musta väri sisältää koko värispektrin, ja se on suojaava väri, joka maadoittaa ja rauhoittaa herkkiä ihmisiä. Valkoinenkin väri sisältää koko värispektrin. Se vahvistaa, kirkastaa ja puhdistaa ihmisen energiakenttää. Valkoinen voimistaa kaikkia värejä, joiden rinnalla se esiintyy.
Väriterapeuttisesti ajateltuna työ stimuloi ikäkauden mukaisesti niitä energiakeskuksia, joita tarvitseekin.

Teoksen kokonaistulkinta

Hilma af Klintin maalauksessa ”Nuoruusikä” värit ja muodot kertovat tarinaa, jonka ymmärrämme sisimmässämme. Muodot ja niiden hyppelevä rytmi yhdistettynä värien räiskyvyyteen ovat nuoruuden ylistystä. Hilma af Klint on maalannut sen hetken, kun ei ole enää lapsi, mutta ei aikuinenkaan. Samassa hetkessä on myös yhtä aikaa jotain pysyvää ja muuttuvaa.
Teoksen tulkinta ei ole ihan yksiselitteistä. Ihmiset kokevat värit hyvin eri tavoin. ”Nuoruusikää” ei vain katsota, sitä tunnustellaan aistien avulla. Jos uskoo chakroihin, voi työn avulla myös hoitaa itseään. Siinä mielessä teos on vahvaa ilmaisua, mutta sitä on aluksi syytä tutkia myös intentionalisesti. Sitä kautta teoksen suuruus avautuu vielä enemmän.


Tekstini pohjautuu näihin lähteisiin: 
 Fant, Åke & Förlag Raster. 1989. Hilma af Klint. Stockholm:Stiftelsen Hilma af Klints Verk.
 Hilma af Klintin salaisia kuvia.1988-89. Pohjoismainen taidekeskus.
 Hilma af Klint –Temppelimaalaukset. 1999. Värnamo: Fälth & Hässler.
Enckell Carolus. Maalaus, väri ja henkisyys varhaismodernistisessa utooppisessa idealismissa. [Viitattu 18.2.2012]
Kuvat: http://www.modernamuseet.se/


4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos! Tälläselle vähemmän taidetta harrastaneellekin mukavaa luettavaa selkeätajuisesti :-) Olisipa ollut mukavaa tavata tuo nainen henkilökohtaisesti. Mielenkiintoinen.

Anonyymi kirjoitti...

Mielenkiintoista! Kiitos, että julkaisit tämän blogissasi, minulle taiteilija oli ennestään täysin tuntematon.

Anonyymi kirjoitti...

Kiinnostava, kiitos.

Leena

Anna kirjoitti...

Kiva kuulla että tykkäsitte!