lauantai 27. syyskuuta 2008

Valossa

Tänään, juuri ennen kuin tuli pimeää, pilvien välistä paistoi aurinko valaisten ihanasti lähes koko asunnon. Silleen matalasti, salakavalasti, jolloin valo tunkeutuu mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Se on yksi ihanimmista ilmiöistä. Syksyinen auringonvalo joka on kuin kultaa.


6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Putkilo jota kääntelemällä lasipalat muodostavat kuvioita? Tarkoitatko kaleidoskooppia, sitä lelua? Minäkin kaipaan omaani, onkohan niitä enää mistään saatavilla...

Cerisier kirjoitti...

Valo-valokuvia :)

Sait timangin blogillesi, pistä kiertoon jos ei ole täällä vielä ollut.

ellen kirjoitti...

anonyymi: Joo se on kaleidoskooppi, en muistanut millä nimellä putkea kutsutaan. En ole nähnyt niitä missään...

cerisier: Kiitti:)

secretary kirjoitti...

Kaleidoskooppi kiehtoo minua edelleen. Pitäisi ehkä ostaa sellainen viimeinkin. Niihin törmää toisinaan, joskus lelukaupoissa ja ainakin Heurekan myymälässä. Myös joissain taidemuseoiden myymälöissä olen katsellut niitä - ja niiden läpi.

Anoppi (tai minulla vielä "kokelas") oli minullekin haastava ihmissuhdekoulu. Pikkuhiljaa tutustuimme, ja nyt olemme ystäviä.

Hyvää myöhästynyttä syntymäpäivää myös. Lähetin kommentin jo silloin, mutta se hävisi lähettäessä.

secretary kirjoitti...

...ja nyt kun luin ruutuun ilmestyvät tekstit, tajuan miksi onnittelukommenttini ei tullut näkyviin. :D Over and out.

dolce kirjoitti...

Myöhästyneet synttärionnittelut :)