sunnuntai 14. syyskuuta 2008

Synttäreille lähdössä

Musta mekko on uusi. Harmi kun on niin pimeää ulkona, en saa siitä hyviä kuvia. Ostin mekon Seppälästä, josta en yleensä ikinä löydä yhtään mitään. Tämä oli kuitenkin piristävä poikkeus, sitä Seppälän jotain By- mallistoa, missä tunnetut suunnittelijat suunnittelevat vaatteita heille. Tämän mekon olivat suunnitelleen jotkut "Nykänen&Frigren" tms, en edes muista enää ja laput on leikattu pois. Hinta oli aika korkea minun mittapuullani, mutta mekon vanhanaikainen leikkaus ja yksinkertainen malli uskottelivat tämän kestävän aikaa. Muutenkin tuntui että mekon yksityiskohdat olivat todella viimeistellyt ja normaalia laadukkaamman oloiset.
KUNNES tänä aamuna laitoin mekon uudelleen päälle. Huomasin, että toisen sivusauma oli revennyt ylhäältä. Voi "%€"&"% , sen kerran kun ostan jotain ihan uutta niin se on jo valmiiksi rikki. Tämä on juuri tätä.
Halusin laittaa mekon päälleni juuri tänään, koska olen lähdössä syntymäpäiville. Ei siinä auttanut kuin korjata sauma itse. Olisin vaan niin halunnut viedä mekon takaisin valitusten kera, nyt se on jo myöhäistä. En käsitä etten heti huomannut, ehkä sitä ei osaa uudesta vaatteesta heti katsoa, että onko se rikki. Mekko on kokoa 34 ja kangas ei jousta yhtään. Joku on luultavasti sovittanut mekkoa väkivalloin ylleen, repeymä oli juuri sellainen kun kangas pettää kovaa vedettäessä. Onneksi sauman sai korjattua suht helposti. Silti harmittaa.


Hatut ovat ihania mutta en vaan yleensä osaa laittaa niitä päähän...Tämä valkoinen ihanuus maksoi euron


Mekon kaula-aukko on mielestäni kauniin mallinen. Pienet kankaalla päällystetyt napit olivat myös suloisia.


Jalassa kirpparilta ostetut Gaborit.


Mitä teidän mielestänne pitäisi tehdä, jos vahingossa rikkoo vaatteen sitä sovittaessa? Hipsiä vaivihkaa pois paikalta, vai kertoa siitä rehellisesti myyjälle?

18 kommenttia:

Lumianna kirjoitti...

Itsekään en ole koskaan löytänyt Seppälästä mitään, siksi en koskaan edes käy siellä. Tuo mekko oli kyllä kuitenkin kaunis!

Kyllähän vaatteen laadusta kertoo paljon, jos se menee jo normaalisti sovittaessa rikki. Itse en väkivalloin tunkisi mitään päälleni, mutta antaisin kyllä palautetta, jos vaate menisi rikki normaalisti sovittaessa. Esim. monissa GT:n vaatteissa napit tuntuvat olevan todella huonosti kiinni, vain parin langansäikeen varassa...

Anonyymi kirjoitti...

mie en kyllä kehtaisi tunnustaa, jos vaate hajoaisi sovittaessa.. pakko myöntää..

ellen kirjoitti...

Se minua ihmetyttää, kun tämä mekko oli muuten niin laadukkaan oloinen. Kaikki napit jykevästi kiinni ja helma kauniisti päärmätty. Repeymä oli kainalon alla, siksi en sitä varmaan huomannut. Mekon kangas on kuitenkin sellaista hyvin ohutta, ei sellainen kestä suurta repimistä:(

Anonyymi kirjoitti...

Tuollainen harmittaa kyllä älyttömästi! Minä ostin kerran mekon laadukkaasta pikku puljusta, maksoi hunajaa. No ensimmäisellä käyttökerralla olkain petti kesken illan! Marssin kyllä liikkeeseen takaisin ja korjauttivat mekon ompelijalla.. mutta mitään pahoitteluja tai selityksiä en saanut, että miten noin kallis mekko oli tällaista laatua. :(

Cocos kirjoitti...

Kyllä pitäisi mielestäni kertoa myyjälle, vaikka se voi "nololta" tuntuakin.Mutta kannattaa sitten miettiä miltä itsestä tuntuisi jos kantaisi onnellisena kotiinn uuden vaatteen ja huomaisikin sen olevan jo rikki. Joten rehtiyttä peliin. :)
Ihana tuo mekko kuitenkin on!

May kirjoitti...

Hmm, pahan pistit. Koskaan en ole hajottanut vaatetta sovittaessa, mutta hintalaput joskus napsahtavat pois. Jos vaatetta palauttaessani on myyjä lähettyvillä, ilmoitan siitä tyynesti - ja eihän tämä nyt mikään suuri moka olekaan. Muuten sitten niittaan irronneet lappuset henkariin kiinni...

Jos rikkoisin vaatteen, niin haluaisin kyllä ilmoittaa siitä, mutta varmaan koittaisin fuskata sen verran, että sanoisin esim. "huomasin, että tämä vaate on rikki", jotta vahinko ei ainakaan pääsisi siirtymään seuraavalle ostajalle.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä minä sanoisin myyjälle, että vaate on rikki, mutta olisin ihan hiljaa siitä kuka sen rikkoi...

amelia kirjoitti...

Nätti mekko! c:
Täytyy kyllä myöntää, että itse en kehtaisi mennä sanomaan jos olisin rikkonut jonkun vaatteen. :D

Anonyymi kirjoitti...

en varmaan kertoisi, koska ei kovin moni muukaan niin tee. kaupoissa tulee usein vastaan vaatteita, jotka ovat rikki tai jonkun meikin sotkussa. en kyllä menisi valitusten kanssa rikkinäistä vaatetta palauttamaan. eihän se myyjien vika ole. toki palauttaisin vaatteen...

tipitii kirjoitti...

Ihana mekko! Tuon mallinen voisi olla ihana kummitytön ristiäisiin...

Silvara kirjoitti...

Mäkin katselin noita by jotain malliston juttuja vaikken siis käy enää Seppälässä, heh. Tuo on kyllä kiva. Olen monesti onnistunut tiputtamaan nappeja ja jopa pari vetoketjua on tullut tuhottua sovittaessa, kyllä olen aina kiltisti kertonut myyjälle.
Hauska hattu!

tiutiu kirjoitti...

No jos sitä jonkun vaatteen rikkoo sovitettaessa, niin kyllähän siitä pitäisi myyjälle mennä kertomaan, tietenkin, mutta (nolottaa myöntää) itse kuitenkin aika varmasti vain veisin vaatteen takaisin paikoilleen ja liukenisin vähin äänin paikalta. :S

miukku kirjoitti...

Taitaisin kyllä mennä rehellisesti tunnustamaan jos se olisi rikkoutunut tai olisin rikkonut sen..
Olen jopa ostanut yhden todella kalliin topin niin, että se oli saumasta rikki, samaa kokoa ei ollut toista niin sanoin myyjälle että haluan tämän, mutta olisiko mahdollista saada hinnanalennusta. Kivat alet sain!

Rieppa kirjoitti...

Ostin kerran Kappahlista housut, joissa huomasin vasta kotona useita repeämiä. Housujen muotolaskokset ja saumat lantion kohdalta olivat revenneet pieneltä matkalta, jälki näytti juurikin sellaiselta että joku oli kiskonut ne väkisin päälle liian ison takapuolen kanssa... Palautin housut samantien ja sain ehjät tilalle.

Jos rikkoisin vaatteen, kertoisin kyllä myyjälle. Vielä näin ei ole käynyt, mutta olen kertaalleen juuttunut vaatteeseen niin, että meinasin joutua pyytämään myyjältä apua... Kyllä nolotti, vaikka selvisinkin tilanteesta lopulta omin avuin :)

NinaV kirjoitti...

Kertoisin että vaate on rikki, mutta en välttämättä myöntäisi itse sitä rikkoneeni.. :)

Ja pakko hehkuttaa kun pari viestiä sitten kyselit lastenvaatteista. Silloin en oikein osannut sanoa viestiin mitään, mutta tänään minua pyydettiin ystäväni lapsen kummiksi, joten tästä lähtien lastenvaateliikkeet tulee varmaan kierreltyä tarkasti. :)

Mrs. V kirjoitti...

Jos itse rikkoisin uuden vaateen sovarissa, menisin sanomaan siitä myyjälle. Koska jos laatu on niin heikkoa että se silloin jo repeää niin ei kyllä ole sovittajassa vika.

Ja ONNEKSI OLKOON GALLERIAN AVAUKSESESTA!! (tiedän, onnittelut tulee hiukka myöhään, mutta viime aikoina meillä riittänyt sen verta paljon kiirettä että olen lukenut muutamaa lempiblogiani ihan vain täydessä hiljaisuudessa) Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan - right?:) Ja TÄYSIN missasin arvonnan kiireiltäni:S Voi nakki. Toivottavasti ensi kerralla minäkin pääsen mukaan hulppeaan arvontaan!:)

Ps. "Kylmyys" on MIELETÖN teos... Siitä tuli uusi lempparini.

Anonyymi kirjoitti...

Myyjänä harmittaa, että rekkihin jää roikkumaan rikkinäisiä kappaleita. Mikäli asiakas huomaa tuotteen olevan rikki, niin siitä olisi hyvä ilmoittaa myyjälle, vaikkei tuotetta haluaisi ostaakaan. Myyjät eivät tule tuotteita tarkistaneeksi, ja näin samat, poistettaviksi joutavat tuotteet jäävät turhaan pyörimään liikkeeseen.

sho(e)paholic kirjoitti...

nykyään noita nappeja tahtoo lähteä sovittaessa jo irti että poksunta kuuluu. En ikinä sovita ensin sitä pienempää kokoa vaan ensin vedän niskaan sen suuremman ja katson, jos pitää ottaa pienempi. Monesti sellaisissa ihan törkeän löysissäkin vaatteessa nappi on noin kolmella langalla roikkumalla kiinni, jolloin en viitsi ostaa kuin muuten yli-ihania luomuksia, sillä en viitsi ekana korjata nappeja. Näitä taitaa tapahtua ihan itsestään.
Koskaan en ole ratkaissut vaatetta kopissa. Minulle on käynyt kerran niin, että palautin seuraavana päivänä paidan, jonka huomasin olevan rikki (en ollut sovittanut sitä kertaakaan enkä käyttänyt päälläni), jolloin myyjä alkoi ihan suoraan vittuilemaan, että mistäs mä tiedän, ooksä ite tän hajottanut :D minä odotin rahani takaisin, kiitin oikein kauniisti, kysyin nimen ja soitin pomolle..