torstai 7. elokuuta 2008

Orkideaa tyylitellen

Tässä taas maistiaisia uusimmasta työstäni. Tämän tekeminen oli kuin leikkiä:) Sellaista pientä hulluttelua!
Seuraavaksi onkin sitten valmistumassa taas jotakin ihan toisenlaista...



Kiitos vielä paljon kaikille kommentoijille edellisessä postauksessa. Teistä on ollut paljon iloa ja apua!

Yksi runo vielä.Taas Samuel Beckettiä. Tämä on jotenkin synkkä, mutta laittaa miettimään.

sinä hetkenä kun hän saa kuulla/ ettei aikaa ole enää paljon/ elämä hymyilee lopulta/ ja näyttää kaikki hampaansa

16 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kaunis teos! Siinä tapahtuu, aika paljon ja monessa kerroksessakin, mutta jollakin ihmeen kaupalla se ei kuitenkaan häiritse. Olisiko se sitten tuo vaaleus. Enpä olisi itse keksinyt yhdistellä mustavalkoista ja väriä, suorakulmaisia elementtejä ja herkkää vapaata viivaa. :) Vaikuttavaa!

Timantti kirjoitti...

Todella upea tuo työsi! Tuollaisen laittaisi seinälleen mielellään.

MouMou kirjoitti...

En voi uskoa, että joku on noin taitava!:O Wow!<3

Puutarhaunelmia kirjoitti...

On kyllä hieno:)

Rahka kirjoitti...

Todella upea! Sulla on oikeesti lahjoja, käytä niitä hyödyksesi! :)

ellen kirjoitti...

anonyymi: Joo, en mäkään olisi keksinyt, tuosta vain tuli tuollainen:) Kiitos!

timantti: Kiitos

moumou: Kiitos taas!

puutarhaunelmia:Kiitos sinullekin

rahka: Kiitos! Täytyy varmaan yrittää;)

Ocean kirjoitti...

Pysäyttävä runo tosiaan...

Katilein kirjoitti...

Heippa! Luin edellisen postauksen kommentteja ja oma kantani on, että blogin kirjoittaja kommentoi silloin kuin jaksaa ja ehtii, eihän bloggailun työksi tai velvollisuudeksi kai pidä muuttua! Ymmärrän uraan liittyviä ajatuksiasi hyvin. Itse olen alalla, johon olen lapsesta asti halunnut. Viihdyn työssäni ja teen sen mielestäni hyvin, mutta silti löydän itseni usein haaveilemasta jostain muustakin. Oletko ajatellut, että tekisit alasi työtä esimerkiksi osa-aikaisesti, jotta saat laskut ajallaan maksettua ja siinä samalla aloittelisit toiminimeä? Riskit olisivat silloin pienemmät. Joku kommentoijista oli ehdottanut myös kortteja, julisteita ym. myytäväksi. Minusta hyvä idea, koska kaikilla halukkailla ei välttämättä olisi varaa ostaa taidettasi, mutta oheistuotteiden avulla he voisivat kuitenkin hankkia jotain tekemääsi...
Itse olen yleensä vahvojen värien kannattaja, mutta Orkidea-aiheinen työsi miellytti myös minua kovasti.

Mrs. V kirjoitti...

Rakastan orkideoja. Vaikka lilja onkin suosikkini.
Jos noita alat myymään niin ostaisin sulta pois ton orkidea-taulun. Niin kauniin tunnelman olet saanut siihen vangittua.

saria kirjoitti...

Ensinnakin kiitan hyvasta blogista. Vaikka kokonaisuudessaan pukeutumisesi on minun makuuni vahan liian siistia ja korrektia, niin yllatin itseni inspiroitumalla siita ja ostamalla alesta mekon jota en ehka normaalisti olisi edes kokeillut, ja nyt kahden kayttokerran jalkeen taytyy sanoa etta tama on seka ihan "mina" etta sopivan hillitty vaikka astetta siistimpaakin vaatetta vaativaan tilaisuuteen.

Toisekseenkin antaisin ruusuja (orkideoja?) hienosta kritiikin vastaanottamisesta. Vastasit ihanan asiallisesti edellisessa postauksessa saamaasi nuhteluun, ja viela korjasit asian! Monelta muulta muotibloggaajalta olisi tullut vain tylya kommenttia. Mutta ala tosiaan ota turhaa stressia kaikille vastaamisesta, esim. "hieno asu" kommentteihin on musta ihan kohteliasta vaan yhteisesti sanoa kaikille kiitos.

Ja ei tarvitse mitenkaan erityisesti vastata tahan kommenttiin :)

Katilein kirjoitti...

Hei taas! Minulla on sinulle blogissani jotain. Käy nappaamassa, kun ehdit :)

ellen kirjoitti...

ocean: niin on...

katilein: Minullekin on tärkeää, ettei blogin pitäminen ole mikään "velvollisuus". Mutta toisaalta, kyllähän anonyymit välillä ihan aiheesta potkivat päähän.
Käsintehdyt kortit ovat hyvä idea, sellainen pieni uniikki juttu siinä rinnalla. Mietin kyllä tuotakin vakavasti.

mrs.v: Ok, mä otan suhun yhteyttä, kun on virallinen puoli kunnosa:) Mulla on kyllä liljatkin työn alla;)

saria. Kiitos:) Ja heh, vastasin silti!

katilein: kiitos:)

Anonyymi kirjoitti...

Taulu on kaunis ja sinulla todellakin on lahjoja, käytä niitä jatkossakin!

Sanoisin myös tuosta samasta kuin Sariakin eli kritiikin hyvästä vastaanottamisesta, koska olihan ne kritiikitkin aivan asiallisia eikä ilkeäsävyisiä ollenkaan.

Olen sataprosenttisen varma, että hyvin monet pitävät töistäsi. Monella ns. kotitaiteilijalla tuntuu silti olevan korkea kynnys lähteä pitämään näyttelyä tms, kun ei ole alan koulutusta. Tähän olen monesti törmännyt. Omasta puolestani kannustan jatkamaan ja jaa nyt ainakin täällä blogissasi näitä ihania töitäsi =)

t. Kaiju

Anonyymi kirjoitti...

Minäkin kannatan korttien tekoa! Tauluja en ehkä itse lähde ostamaan (en koskaan osta, enkä raaski), mutta kortit olisivat ihania :)) <3 Mitä mieltä miehesi on taiteestasi?

Anu kirjoitti...

Aivan uskomattoman upea työ! Tuon kun saisi omaan kotiin. Olet todella taitava ja valtavan lahjakas!

ellen kirjoitti...

Kaiju: Kiitos! Kynnys on korkea niin kauan, kuin ei usko itseensä. Luulen että se on se suurin "kysymys" monille.

anonyymi: Kiva kuulla! Mieheni mielestä minun pitäisi ehdottomasti maalata mahdollisimman paljon:) Eli minulla on häneltä kaikki mahdollinen tuki.

anu: Kiitos hirveästi!